Tänään on kulunut tasan vuosi siitä, kun Espanja aloitti Euroopan ankarimman karanteeniin ja meidän kaikkien elämämme siirtyi lähes kokonaan neljän seinän sisälle. Ulkona sai liikkua periaatteessa vain ruokakauppaan, apteekkiin ja koiraa ulkoiluttamaan. Kaikkia näitä toimintoja valvottiin todella kovin ottein ja rikkomuksista koitui hurjat sakot.  Syynä oli koronatartuntojen nousu yli 6000:lla vajaassa viikossa. Elämä muuttui monilta osin täysin ja yrityksille totaalisulku toi paljon vaikeuksia. Mielipiteet näin kovista rajoituksista jakautuivat voimakkaasti ja monien mielestä kyse oli ylimitoitetusta reaktioista. Kielto oli alussa voimassa vain kaksi viikkoa, ja kaikki uskoimme elämän palautuvan lähelle normaalia arkea tämän jälkeen. Näinhän ei käynyt ja karanteeni jatkui neljätoista viikkoa eli 98 vuorokautta 20.6.-20 asti. Tartuntaluvut olivat tänä aikana nousseet lähes 300.000:een ja menehtyneitä oli silloin 28.322. Kaikki uskoimme pahimman olevan ohi ja tilanteen kääntyvän vähitellen takaisin normaaliksi. Onneksi emme silloin tienneet, mitä meitä vielä odotti. Toista aaltoa seurasi kolmas aalto, joka osoittautui kaikkein aggressiivisimmaksi. Tänään tartuntoja on Espanjassa kirjattu jo 3.2 miljoonaa ja tautiin menehtyneitä on yli 72.000. Erittäin harva puhuu enää äkäisestä influenssasta. Onneksi meillä ei ollut viime keväänä käytössä kristallipalloa. Tässä tapauksessa voidaan sanoa, että tieto olisi tuonut mukaan paljon tuskaa. Maailmalla tartuntoja on tänään jo yli 120 miljoonaa ja menehtyneitä n. 2.7 miljoonaa. Melkoisia lukuja.

Mitä olemme oppineet koronasta tai olemmeko oppineet siitä mitään? Se voidaan ainakin todeta, ettei mikään maa ole päässyt livahtamaan sen vaikutuksista. Olemme yksi toisensa jälkeen joutuneet viruksen voimakkaan leviämisen uhreiksi. Tällöin rajoitustoimia on kiristetty ja tilanne on hetkellisesti rauhoittunut. Kun höllennykset ovat tulleet ajankohtaisiksi, tilanne on taas pahentunut. Elämme siis melkoisessa oravanpyörässä. Yksi asia, joka itseäni on aina kummastuttanut, on se, miksi juuri Eurooppa tai lähinnä Etelä Eurooppa on joutunut koronan pahimmaksi uhriksi. Suhteutettuna menehtyneitä/miljoona asukas on kymmenen kärjessä listalla vain yksi maa Euroopan ulkopuolelta eli USA.  Luvut siellä ovat hurjia ja niiden taustalla todennäköisesti monta virhettä tilanteen alkuvaiheen menettelyissä. Virheistä saattoi seurata jopa presidentin vaihtuminen, mikä kakkostilaa pitävässä Brasiliassa ei ole toteutunut. Brasiliassa tilannetta ei vieläkään oteta riittävän vakavasti ja sen seurauksena on ollut jopa yli 2000 henkilön päivittäiset menehtymiset. Uhkana on pidetty myös siellä esiintyvää virusmutaatiota, joka levitessään voi vielä sekoittaa koko maailman koronatilannetta, jos rokoteohjelmat eivät etene toivotusti. Britanniassa hurjat tautiluvut ovat pitkälle edenneen rokotusohjelman vuoksi sen sijaan laskeneet todella dramaattisesti ja niinpä kesän matkavaraukset ovat siellä nousseet jopa 600 %. Suosituin kohde tietysti Espanja.

Espanjan päättäjät ovat oppineet koronaläksynsä ja ovat säilyttämässä tämänhetkiset rajoitukset myös pääsiäisen yli ja joiltain osin niitä jopa kiristämässä. Tämä tietysti pahentaa talouden ahdinkoa ja työttömyyttä, joka täällä jo nyt on Euroopan huippua. Nuorisotyöttömyys on jopa 40,7 % eli Euroopan korkein. Kovaa hintaa koronasta joudutaan maksamaan. Rikollisuus on sen sijaan Espanjassa tämän vuoden kuluessa laskenut selvästi, mikä on todella positiivista. Laskussa on ollut myös syntyvyys (jopa 23 %), mikä monesta voi tuntua oudolta. Sisällä oleskelu ei siis ole nostanut ihmisten lähikäyttäytymistä.

Näin ulkopuolelta katsottuna tuntuu ihmeelliseltä, kuinka paljon ihmiset Suomessa vastustavat kaikkia rajoituksia. Miksi näin on? Pitäisihän myötätunnon olla meissä kaikissa voimakas tunne. Talousongelmat ovat tietysti suuret, mutta ihmishenkiin nähden kuitenkin hoidettavissa. Vielä enemmän ihmetyttää kuitenkin se, miksei kaikkia rokotevalmistajia ympäri maailman saada nyt puhaltamaan yhteen hiileen. Koronapainajaisesta on ainoastaan yksi ulostie ja se on mahdollisimman laajat rokotukset. Luulisi, että maailmasta löytyisi resursseja rokotteiden valmistamisen moninkertaistamiseen. Uuden virusuhan torjuminen olisi ainakin huomattavasti helpompaa ”puhtaalta pöydältä”.